Tiiserikuva_Heli

Heli Aramo-Immonen: Taidelähtöinen kehittäminen uudistaa organisaatioita

Lisää tästä sisällöstä SEMINAARISSA

Nopeasti muuttuvassa maailmassa liiketoiminnan kilpailutekijäksi on muodostunut yritysten nopea kyky reagoida muutokseen. Muuttuviin asiakastarpeisiin vastaavat ja yhä uusiutuviin palvelupolkuihin mukautuvat yritykset, joiden organisaatioilla on kyky oppia. On tapana puhua nimenomaan organisaation oppimisesta, vaikka yksilöt tietysti toimivat organisaatiossa. Yksilön oppimisen lisäksi, organisaation oppiessa yrityksen toimintatavat, työ- tai asiakasprosessit, ilmapiiri jne. muuttuvat pysyvästi. Kysymys on siis siitä, että muutoksesta jää organisaatioon jonkinlainen muistijälki, yhteinen kollektiivinen kokemus, työilmapiirin muutos, yhteistyön lujittuminen tms.

Organisaation oppimisen prosessin voi jakaa neljään eri vaiheeseen. Ensimmäinen on sosialisaatio. organisaatiossa tulee olla riittävästi mahdollisuuksia ihmisten väliseen kanssakäymiseen työn lomassa tai sen aikana. Tällaisia epävirallisia ja virallisia kohtaamisia japanilainen Nonaka kutsuu tiedon jakamisen areenoiksi. Epävirallinen yhdessä tekeminen ja hengailukin edistää mallioppimista ja yhteisen kulttuurin omaksumista. Toinen organisaation oppimisen vaihe on ulkoistaminen. Tarvitaan yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys, sekä kyky dialogiin. Ulkoistamisella tarkoitetaan sitä, että yksilö kykenee jakamaan oman osaamisensa muille organisaatiossa. Kolmas vaihe on yhdistäminen. Tässä vaiheessa luodaan uutta tietoa yhdistämällä olemassa olevia tiedon muruja uusiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkki tällaisesta voi olla vaikka uusien toimintaprosessien kuvaaminen tai palvelupolun muotoilu. Neljäs oppimisen vaihe on sisäistäminen. Yhteisellä sopimuksella ja yhdessä tekemällä otetaan uudet asiat organisaatiossa käyttöön ja harjaannutaan niissä.

Organisaation oppimisen ytimessä on yllä kuvatun oppimisprosessin sisäistäminen ja kyky fasilitoida ja toistaa sitä organisaatiossa. Toimintaa suunniteltaessa tulee jättää tilaa tiedon jakamisen areenoille ja muodostaa käytänteitä, jotka tukevat oppimista. Me olemme havainneet taidelähtöisten konsultaatioiden tarjoavan erinomaisen työkalun organisaation oppimisen edistämiseen. Yhteisessä taiteen tekemisen tilassa sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen ja sisäistäminen toteutuvat aivan huomaamatta. Tavoitteena on tunnistaa ja siirtää taiteen tekemisen prosesseista tunnetiloja ja hyviä käytänteitä organisaation oppimisen prosesseihin. Taidelähtöiset työpajat johdattavat osallistujat liminaalitilaan, eräänlaiseen välitilaan. Yksilöt työskentelevät yhdessä vieraalla alueella esimerkiksi maalaavat kankaalle. Liminaalitilassa omien tunnetilojen muutoksen havainnointi on luvallista. Näiden kokonaisvaltaisten, osin kehollistenkin, tunnekokemuksien tunnistaminen auttaa muutoksen teossa, siirryttäessä takaisin tuttuihin työprosesseihin.

Heli Aramo-Immonen osallistui mentorointiohjelmaan työparinaan graafinen suunnittelija, ammatillinen opettaja ja kuvataitelija Tarja Toikka.

Heli Aramo-Immonen

Heli Aramo-Immonen

 

 

Jaa ja seuraa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *