maria1

Maria Huhmarniemi: Soveltavan taiteen laaja määritelmä

Krista Petäjäjärvi pohtii kirjoituksessaan, millaisiin määrittelyihin ja sanallistamisiin soveltavan taiteen alalla kannattaa käyttää energiaa. Krista toteaa, että rahoittajat, asiakkaat ja kollegat tarvitsevat määrittelyjä ja yhteistä kieltä. Näin on! Jatkan vielä, että määrittelyjä tarvitaan myös taiteilijakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Kristan mukaan on kuitenkin turhaa tuhlata energiaa määrittelyyn siitä, onko soveltava taide hyvää vai huonoa ja onko tekijä oikea taiteilija vai askartelija. Tästä rohkenen olla eri mieltä. Ammattimaisuus ja taiteelliseen kunnianhimoon liittyvät kysymykset ovat mielestäni olennaisia reunaehtoja soveltavan taiteen määrittelyssä.

Olen jo aiemmissa kirjoituksissani pohtinut soveltavan taiteen ammattimaisuutta muutamien esimerkkien avulla. Kun kuvanveistäjä tekee yhteistyötä lääkärin kanssa esimerkiksi implanttien muotoilussa, on kyse taiteen soveltamisesta. Kun sydänkirurgi rakentaa sydämenmuotoista suihkulähdettä, on kyse taiteen harrastamisesta. Soveltava taide on ammattitaiteen kentän ilmiö. Toisinaan ammattitaiteilijat voivat kuitenkin työskennellä yhteistyössä harrastajien tai itetaiteilijoiden kanssa. Esimerkiksi lumihotelleissa on tarvetta suunnitteluun ja tuotekehitykseen, johon soveltavan kuvataiteen koulutus antaa valmiuksia. Kollegoita, kuten lumi- ja jääveistosten tekijöitä, voivat olla esimerkiksi kirvesmiehet ja itetaiteilijat.

Luova Suomi ja Sovella taidetta -verkkosivustolla soveltavaa kuvataidetta määritellään luovan talouden näkökulmasta korostaen taideprojektien tuloksia: soveltavalla taiteella voi kehittää työelämää, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä kiihdyttää innovaatiotoimintaa. Näiden määrittelyjen ongelmana on, että niiden suhde taiteeseen ja taidemaailmaan jää ohueksi. Pro Soveltavan taiteen tila ry:n hallituksen jäsenet ovat sen sijaan tehneet osuvia, ansioituneita ja taiteilijoiden omasta ymmärryksestä nousevia määritelmiä yhdistyksen verkkosivuille. Elina Ahon ja Riikka Kamparan määritelmissä korostuvat soveltavan taiteen dialogisuus ja yhteisöllisyys. Sussa Lavonen määrittelee soveltavan taiteen ratkaisukeskeiseksi ja muutokseen mahdollistavaksi toimintatavaksi. Samassa hengessä Kira Sjöberg toteaa soveltavan taiteen muutoksen johtamisen keinoksi. Krista Petäjäjärvi ja Jussi Nikkilä tuovat esiin soveltavan taiteen yhteiskunnallisuuden ja taidemaailman ulkopuoliset tavoitteet. Samalla Prosttin hallituksen jäsenet liittävät soveltavan taiteen osaksi muuta taidetta ja elämää.

Työskentelen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arctic Art and Design maisteriohjelmassa, jossa opiskelijat suuntautuvat soveltavaan kuvataiteeseen ja palvelumuotoiluun. Tässä koulutusohjelmassa olemme määritelleet soveltavaa kuvataidetta todeten, että se perustuu nykytaiteen projektimuotoisiin, yhteisöllisiin ja paikkasidonnaisiin toimintatapoihin, joissa taiteilija soveltaa osaamistaan ja taiteen menetelmiä taidemaailman ulkopuolisiin tarkoituksiin. Soveltava kuvataide sijoittuu kuvataiteen, muotoilun, visuaalisen kulttuurin ja yhteiskunnan rajapinnoille. Kun perinteisessä kuvataiteessa taiteilija keskittyy henkilökohtaiseen ilmaisuun ja sen välineiden ja materiaalien hallintaan, soveltavassa kuvataiteessa lähtökohtana ovat yhteisöt, sosiokulttuuriset ympäristöt ja paikat, jotka määrittävät taiteilijan toiminta- ja ilmaisukeinoja.

Käsitykseni mukaan englannin kielessä ei ole yhtä vakiintunutta käsitettä soveltavalle taiteelle. Soveltavan kuvataiteen kontekstista voidaan puhua esimerkiksi yhteisötaiteesta (community art), taiteellisista interventioista (artistic interventions), palveluista (art as service) ja hyötysuuntautuneesta yhteisöllisesti osallistavasta taiteesta (benefit-oriented socially engaged art). Soveltavasta kuvataiteesta voidaan käyttää englanniksi myös käsitettä applied visual arts, joka on käytössä Arctic Art and Design maisteriohjelmassa.

Näiden käsitteiden lisäksi myös monet vakiintuneet taidetoiminnan menetelmät voidaan hahmottaa osaksi soveltavaa taidetta. Esimerkiksi suomessa hyvin brändätty voimauttava valokuva on mielestäni menetelmänä osa soveltavaa taidetta. Kansainvälisesti tunnettu hieman vastaava menetelmä on photovoice, jossa korostuu yhteisöllisyys ja poliittisuus, kun valokuvataideprojekteja käytetään niin sanottuun äänen antamiseen. Vastaavasti monet biotaide ja art&sci produktiot voidaan hahmottaa soveltavaksi taiteeksi. Niihin usein liittyy taidemaailman ulkopuolisia tavoitteita, kuten aktivismia ja luonnonsuojelun ja tiedeharrastuksen edistämistä.

Haastan seuraavien blogien kirjoittajat valaisemaan meitä soveltavan taiteen määrittelyistä muilla kielillä. Onko esimerkiksi saksan kielessä käsitettä soveltavalle taiteelle? Entä millaista käsitteistöä käytetään englanniksi esimerkiksi soveltavasta tanssitaiteesta? Varsinaisen kirjoittajahaasteen annan kuitenkin Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen alumnille Johanna Ruotsalaiselle. Hän on tänä keväänä ja kesänä työskennellyt taiteilijana Taidevaihde-hankkeessa ohjaten kotouttamista tukevia taidetyöpajoja Rovaniemellä.

 

Linkit, joihin artikkeleissa viitataan:

http://www.sovellataidetta.fi/glossary

http://www.luovasuomi.fi/www.luovasuomi.fi/soveltavataide.html

Jaa ja seuraa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *